Voisiko elämä säilyä hengissä vieraassa ympäristössä? - Elämälle sopivien ympäristöjen määrittely

Lyhyt kuvaus:

Tässä tehtävässä oppilaat pohtivat, voisiko maapallon ääriolosuhteissa elävä elämä säilyä hengissä muualla aurinkokunnassa.

Oppilaat tarkastelevat Aurinkokunnan eri paikkojen ominaisuuksia ja käyttävät sitten eräiden esimerkkien ekstremofiilien tietokortteja hypoteesien tekemiseksi siitä, mitkä niistä voisivat heidän mielestään selviytyä erilaisissa maapallon ulkopuolisissa ympäristöissä.
Aihe: Tiede, biologia
Oppimistavoitteet:

  • Lue, mitä extremofiilit ovat.
  • Huomioi ekologinen sietokyky.
  • Pohdi abioottisia tekijöitä, jotka vaikuttavat elämänmuotojen sopeutumiseen ja selviytymiseen.
  • Tutustu Aurinkokunnan eri kohteiden ympäristöolosuhteisiin.
  • Ymmärtää, että ympäristöolosuhteiden muutokset vaikuttavat elävien organismien evoluutioon.
  •  
    Ikäjakauma:
    13 - 16-vuotiaat
     
    Aika
    Oppitunti: 1 tunti
     
    Resurssi saatavilla osoitteessa:
    Tehtävä 1: Elämää avaruudessa?

    Tässä tehtävässä oppilaat pohtivat ensin, mitä abioottisia tekijöitä tulisi tutkia etsiessään maan ulkopuolista elämää, ja tutkivat sitten Aurinkokunnan eri ympäristöjen ominaisuuksia.

    Seuraavaksi oppilaat tutustuvat extremofiileihin ja esittävät hypoteeseja siitä, mitkä niistä voisivat mahdollisesti selvitä hengissä tutkimissaan aurinkokunnan eri kappaleissa.
    Laitteet

  • Liitteissä 1 ja 2 on tietokortteja, yksi sarja kutakin ryhmää varten.
  • Tiesitkö sinä?

    Artemia franciscana eli suolakatkaravut ovat alkeellisia äyriäisiä, joita tavataan sisävesien suolaisissa järvissä, kuten Suuressa Suolajärvessä Yhdysvalloissa.

    Suolakatkaravun munat voivat säilyä hengissä kaksi vuotta kuivissa, hapettomissa olosuhteissa, ja ne lennätettiin ESA:n Biopan 2 -lennolla. Niiden todettiin kestävän avaruuden alipaineista tyhjiötä ja pakkasta alhaisempia lämpötiloja.

    Artemia franciscana, joka tunnetaan myös nimellä suolavedessä elävä katkarapu.