moon_camp

ISS:n komentajan loki

Andreas Mogensenin kanssa
ISS on laboratorio, jossa voimme tehdä tieteellistä tutkimusta ja kehittää teknologiaa. Tieteellinen tutkimus laajentaa ymmärrystämme maailmasta ja tarjoaa syvällisempää tietoa fysiikasta, kemiasta, biologiasta ja muusta. Se laajentaa tietämystämme, mikä puolestaan auttaa meitä kaikkia maapallolla. ISS on myös äärimmäinen ympäristö ihmisille. Kun opimme elämään ja työskentelemään tällaisessa ympäristössä, meidän on pakko kehittää teknologiaa, kuten veden kierrätysjärjestelmiä, joista on hyötyä myös meille Maassa."
Andreas Mogensen
Liity Andreaksen seuraan hänen avaruusmatkallaan

Avaruuden tutkimisessa on kyse siitä, että matkustamme kauemmas ja palaamme takaisin uusien kokemusten ja tietojen kanssa, jotka auttavat meitä maan päällä. Ihmiskunta hyötyy uusista löydöistä, kunnianhimosta, tieteestä, inspiraatiosta ja haasteista.

Seuraa Andreaksen päiväkirjamerkintöjä, niin saat lisätietoja hänen nukkumis- ja ruokailurutiineistaan, opit veden kaltaisten resurssien tärkeydestä kansainvälisellä avaruusasemalla ja voit katsella Maata maailmankaikkeuden upeimmasta ikkunasta, ISS:n kupolista. 

Jaa kokemuksesi

Olet myös matkalla omalla avaruusaluksellasi: Maa-planeetalla!

Jaa meille omat kokemuksesi:

  • Matkustaisitko avaruuteen, jos sinulla olisi siihen mahdollisuus?
  • Voitko samaistua Andreaksen kokemukseen?
  • Mikä on sinulle maapallon erikoisin paikka?
  • Mitä toimia teet päivittäin ollaksesi kestävämpi? Voisitko juoda kierrätettyä virtsaa kuten astronautit tekevät?

Jaa kanssamme maalliset kokemuksesi! #ISSCommandersLogi

Lokimerkintä #1

Miltä Maa näyttää avaruudesta käsin?
 

"Maan näkeminen avaruudesta on hyvin erityinen kokemus. Se on kaunis näky, ja kontrasti sinivalkoisen planeettamme ja meitä ympäröivän syvän mustan avaruuden välillä korostaa, miten ainutlaatuinen maapallo on. Lähellämme ei ole mitään Maapallon kaltaista. Ymmärrät, että Maa ei ole vain kotimme, vaan se on ainoa kotimme. Ymmärrät myös, että maapallo on yksi ainoa planeetta, jonka me kaikki jaamme. Et näe maiden välisiä rajoja. Useimmissa tapauksissa rajat ovat ihmisen tekemiä, eikä ole mitään selvää syytä sille, missä ne sijaitsevat. Olemme kaikki ihmisiä, jotka elävät rinnakkain ja jakavat planeettamme."

Andreas Mogensen

Lokimerkintä #1

Miltä Maa näyttää avaruudesta käsin?
 

 

"Maan näkeminen avaruudesta on hyvin erityinen kokemus. Se on kaunis näky, ja kontrasti sinivalkoisen planeettamme ja meitä ympäröivän syvän mustan avaruuden välillä korostaa, miten ainutlaatuinen maapallo on. Lähellämme ei ole mitään Maapallon kaltaista. Ymmärrät, että Maa ei ole vain kotimme, vaan se on ainoa kotimme. Ymmärrät myös, että maapallo on yksi ainoa planeetta, jonka me kaikki jaamme. Et näe maiden välisiä rajoja. Useimmissa tapauksissa rajat ovat ihmisen tekemiä, eikä ole mitään selvää syytä sille, missä ne sijaitsevat. Olemme kaikki ihmisiä, jotka elävät rinnakkain ja jakavat planeettamme."

Andreas Mogensen

Lokimerkintä #2

Lokimerkintä #2

Ruoka avaruudessa
"Kuten huomaatte, syömämme ruoka on hyvin monipuolista, aivan kuten Maassa. Erityistä siitä tekee se, että se valmistetaan ja pakataan Maassa meitä varten. Meidän tarvitsee vain lämmittää se uunissa tai lisätä vettä, jos ruoka on kuivattu. Saamme valita, mitä syömme, mutta valikoima on rajattu sen mukaan, mitä NASA, ESA ja muut avaruusjärjestöt lähettävät meille avaruuteen. Tietenkin kaiken on oltava ravitsemusasiantuntijoiden ja ruoka-asiantuntijoiden hyväksymää.
Tänään söin aamiaiseksi mysliä maidon ja mustikoiden kanssa, appelsiinimehua ja kahvia. Hieman myöhemmin söin myös kanelipullan ja lisää kahvia aamupäivän välipalaksi, koska nyt on sunnuntai ja aikaa rentoutua on enemmän. Lounaaksi söin kana-ananassalaattia, mangosalaattia ja yhden tortillan maapähkinävoilla ja yhden Nutellalla. Normaalista leivästä syntyy liikaa murusia tilaan, joten käytämme leivän sijaan tortilloja, koska ne eivät murene. Tänä iltana taidan syödä lasagnea päivälliseksi.
Ruoalla on tärkeä rooli avaruudessa. Ensinnäkin sen on oltava ravitsevaa, ja sen on annettava meille kaikki vitamiinit ja kivennäisaineet, joita kehomme tarvitsee pysyäkseen terveenä. Lisäksi sen on maistuttava hyvältä. Ruokailu miehistötovereiden kanssa on hieno yhteenkuuluvuutta lisäävä aktiviteetti, joka voi lisätä tiimin yhteenkuuluvuutta ja luoda nautinnollisia hetkiä, kun olemme pitkiä aikoja poissa perheestä ja ystävistä."
Andreas Mogensen

Lokimerkintä #2

Ruoka avaruudessa
"Kuten huomaatte, syömämme ruoka on hyvin monipuolista, aivan kuten Maassa. Erityistä siitä tekee se, että se valmistetaan ja pakataan Maassa meitä varten. Meidän tarvitsee vain lämmittää se uunissa tai lisätä vettä, jos ruoka on kuivattu. Saamme valita, mitä syömme, mutta valikoima on rajattu sen mukaan, mitä NASA, ESA ja muut avaruusjärjestöt lähettävät meille avaruuteen. Tietenkin kaiken on oltava ravitsemusasiantuntijoiden ja ruoka-asiantuntijoiden hyväksymää.
Tänään söin aamiaiseksi mysliä maidon ja mustikoiden kanssa, appelsiinimehua ja kahvia. Hieman myöhemmin söin myös kanelipullan ja lisää kahvia aamupäivän välipalaksi, koska nyt on sunnuntai ja aikaa rentoutua on enemmän. Lounaaksi söin kana-ananassalaattia, mangosalaattia ja yhden tortillan maapähkinävoilla ja yhden Nutellalla. Normaalista leivästä syntyy liikaa murusia tilaan, joten käytämme leivän sijaan tortilloja, koska ne eivät murene. Tänä iltana taidan syödä lasagnea päivälliseksi.
Ruoalla on tärkeä rooli avaruudessa. Ensinnäkin sen on oltava ravitsevaa, ja sen on annettava meille kaikki vitamiinit ja kivennäisaineet, joita kehomme tarvitsee pysyäkseen terveenä. Lisäksi sen on maistuttava hyvältä. Ruokailu miehistötovereiden kanssa on hieno yhteenkuuluvuutta lisäävä aktiviteetti, joka voi lisätä tiimin yhteenkuuluvuutta ja luoda nautinnollisia hetkiä, kun olemme pitkiä aikoja poissa perheestä ja ystävistä."
Andreas Mogensen

Lokimerkintä #2

Lokimerkintä #3

Lokimerkintä #3

Kestävä kehitys avaruudessa
"Aivan kuten Maassa, kestävyys on tärkeä tavoite avaruudessa. Jotta olisimme vähemmän riippuvaisia Maasta tulevista tarvikkeista, pyrimme käyttämään mahdollisimman monia resursseja, erityisesti vettä, uudelleen. Keräämme kaiken virtsan, hien ja muun kosteuden ilmasta, puhdistamme sen ja muutamme sen takaisin juomavedeksi. Voimme myös elektrolysoida vettä tuottaaksemme happea hengittämistä varten. Ehkä tulevaisuudessa voimme jopa käyttää kasveja tuottamaan happea uloshengittämästämme hiilidioksidista, aivan kuten Maassa.
Yksi avaruuslentojen suurimmista haasteista ovat kustannukset, jotka aiheutuvat avaruuteen laukaisemisesta. Mitä enemmän resursseja voimme käyttää uudelleen tai tulevaisuudessa hankkia kuusta tai Marsista, sitä riippumattomampia olemme Maasta ja sitä pidempään ja kauemmas voimme matkustaa avaruudessa.
Kansainvälinen avaruusasema on loistava tapa kehittää ja testata uutta teknologiaa ennen kuin käytämme sitä Kuuhun ja Marsiin suuntautuvissa tehtävissä. Avaruusasema tarjoaa kaikki painottomuudessa tarvitsemamme laboratoriolaitteet, ja se on riittävän lähellä Maata, jotta voimme edelleen luottaa Maasta tuleviin tarvikkeisiin, kun teknologia ei ole vielä aivan valmista käytettäväksi."
Andreas Mogensen

Lokimerkintä #3

Lokimerkintä #3

Kestävä kehitys avaruudessa
"Aivan kuten Maassa, kestävyys on tärkeä tavoite avaruudessa. Jotta olisimme vähemmän riippuvaisia Maasta tulevista tarvikkeista, pyrimme käyttämään mahdollisimman monia resursseja, erityisesti vettä, uudelleen. Keräämme kaiken virtsan, hien ja muun kosteuden ilmasta, puhdistamme sen ja muutamme sen takaisin juomavedeksi. Voimme myös elektrolysoida vettä tuottaaksemme happea hengittämistä varten. Ehkä tulevaisuudessa voimme jopa käyttää kasveja tuottamaan happea uloshengittämästämme hiilidioksidista, aivan kuten Maassa.
Yksi avaruuslentojen suurimmista haasteista ovat kustannukset, jotka aiheutuvat avaruuteen laukaisemisesta. Mitä enemmän resursseja voimme käyttää uudelleen tai tulevaisuudessa hankkia kuusta tai Marsista, sitä riippumattomampia olemme Maasta ja sitä pidempään ja kauemmas voimme matkustaa avaruudessa.
Kansainvälinen avaruusasema on loistava tapa kehittää ja testata uutta teknologiaa ennen kuin käytämme sitä Kuuhun ja Marsiin suuntautuvissa tehtävissä. Avaruusasema tarjoaa kaikki painottomuudessa tarvitsemamme laboratoriolaitteet, ja se on riittävän lähellä Maata, jotta voimme edelleen luottaa Maasta tuleviin tarvikkeisiin, kun teknologia ei ole vielä aivan valmista käytettäväksi."
Andreas Mogensen

Lokimerkintä #4

Nukkuminen avaruudessa

Avaruusaseman astronautit kiertävät maapallon 90 minuutin välein ja kokevat päivittäin 16 auringonlaskua ja -nousua. Tämän maanpäällisen rutiinin vuoksi astronauttien voi olla vaikea löytää luonnollista päivärytmiä avaruudessa.

Avaruusasemalla noudatetaan Greenwichin keskiaikaa (GMT), mikä auttaa pitämään aikataulun johdonmukaisena, samoin kuin säännölliset herätys- ja nukkumaanmenorutiinit.

Monilla astronauteilla on vaikeuksia sopeutua nukkumiseen avaruudessa. Sen sijaan, että astronautit makaisivat, he leijuvat makuupussissa, joka on kiinnitetty heidän nukkumahuoneensa seinään.

Lue lisää Andreaksen unirutiineista tällä videolla.

Lokimerkintä #4

Nukkuminen avaruudessa

Avaruusaseman astronautit kiertävät maapallon 90 minuutin välein ja kokevat päivittäin 16 auringonlaskua ja -nousua. Tämän maanpäällisen rutiinin vuoksi astronauttien voi olla vaikea löytää luonnollista päivärytmiä avaruudessa.

Avaruusasemalla noudatetaan Greenwichin keskiaikaa (GMT), mikä auttaa pitämään aikataulun johdonmukaisena, samoin kuin säännölliset herätys- ja nukkumaanmenorutiinit.

Monilla astronauteilla on vaikeuksia sopeutua nukkumiseen avaruudessa. Sen sijaan, että astronautit makaisivat, he leijuvat makuupussissa, joka on kiinnitetty heidän nukkumahuoneensa seinään.

Lue lisää Andreaksen unirutiineista tällä videolla.

Lokimerkintä #3

Lokimerkintä #5

Avaruuslentokelpoinen
 

Avaruudessa jokainen päivä on liikuntapäivä!

 

Kansainvälisellä avaruusasemalla liikkuminen painottomuudessa on täysin vaivatonta. Siksi astronauttien on äärimmäisen tärkeää harrastaa liikuntaa päivittäin, jotta he voivat ylläpitää kuntoaan, lihasmassaansa ja luuntiheyttään. ISS:llä astronauttien käytettävissä on erilaisia mielenkiintoisia kuntoilulaitteita, joiden avulla he pysyvät kunnossa avaruuslentoja varten.

Lue lisää Andreaksen treenirutiinista tällä videolla!

"Tiedämme, että ihmiskeho kokee muutoksia, kun se pysyy mikrogravitaatiossa pidemmän aikaa, ja esimerkiksi minun on harjoitettava, jotta lihakset eivät katoa."

Andreas Mogensen

Lokimerkintä #3

Lokimerkintä #5

Avaruuslentokelpoinen
 

Avaruudessa jokainen päivä on liikuntapäivä!

Kansainvälisellä avaruusasemalla liikkuminen painottomuudessa on täysin vaivatonta. Siksi astronauttien on äärimmäisen tärkeää harrastaa liikuntaa päivittäin, jotta he voivat ylläpitää kuntoaan, lihasmassaansa ja luuntiheyttään. ISS:llä astronauttien käytettävissä on erilaisia mielenkiintoisia kuntoilulaitteita, joiden avulla he pysyvät kunnossa avaruuslentoja varten.

Lue lisää Andreaksen treenirutiinista tällä videolla!

"Tiedämme, että ihmiskeho kokee muutoksia, kun se pysyy mikrogravitaatiossa pidemmän aikaa, ja esimerkiksi minun on harjoitettava, jotta lihakset eivät katoa."

Andreas Mogensen

Tapaa ESA:n astronautti Andreas Mogensen

ESA:n astronautista Andreas Mogensenista tuli ensimmäinen Tanskan kansalainen avaruudessa 2. syyskuuta 2015, kun hänet laukaistiin 10 päivän iriss-lennolle kansainväliselle avaruusasemalle. Avaruusasemalla ollessaan Andreas työskenteli lentoinsinöörinä ja teki kokeita eri aloilla. Hän toimi myös lentoinsinöörinä Sojuz TMA-18M:ssä laukaisun aikana ja Sojuz TMA-16M:ssä paluulennon aikana.

Andreas lähti 26. elokuuta 2023 toiselle lennolleen nimeltä Huginn. Huginn-operaatio sai nimensä yhden Odinin korpin mukaan norjalaisesta mytologiasta, ja siitä tuli ensimmäinen ei-yhdysvaltalainen pilotti SpaceX:n Crew Dragon -aluksessa, jossa Andreas istui Crew Dragonin komentajan ja NASA:n astronautin Jasmin Moghbeli vieressä. Tanskalainen saapui muun Crew-7:n kanssa avaruusasemalle 27. elokuuta.

Andreaksesta tuli kansainvälisen avaruusaseman komentaja 26. syyskuuta 2023, ja hän on kuudes eurooppalainen, joka ottaa tämän tehtävän vastaan. Avaruusaseman komentajana Andreas vastaa avaruusaseman miehistön turvallisuudesta, terveydestä ja hyvinvoinnista ja johtaa heitä yhtenä tiiminä. Hän työskentelee myös yhdessä maassa olevan lennonjohtajan kanssa valvoakseen kaikkia avaruusaseman toimintoja ja operaatioita.

Andreas syntyi Kööpenhaminassa Tanskassa 2. marraskuuta 1976 ja harrastaa rugbya, koripalloa ja squashia. Hän harrastaa myös useita seikkailu-urheilulajeja, kuten sukellusta, laskuvarjohyppyä, leijasurffausta, melontaa ja vuorikiipeilyä. Muita kiinnostuksen kohteita ovat tiede, erityisesti astrofysiikka, eksobiologia ja evoluutio.

KUVAUSPÄIVÄMÄÄRÄ: 03-18-22PAIKKA: rakennus 8, huone 183 - valokuvausstudio KOHDE:  KUVAAJA: BILL STAFFORD ESA:n astronautti Andreas Mogensenin virallinen astronauttimuotokuva EMU:ssa.
ESA:n astronautti Andreas Mogensen NASA:n EMU-puvussa (Extravehicular Mobility Unit).

Kaikki astronauteista

Mikä on astronautti?
 
Astronautti on avaruusmatkailija. Astronautit ovat ammattimaisia miehistön jäseniä avaruuslennoilla, jotka suuntautuvat Maan ilmakehän ulkopuolelle. Koska elämä avaruudessa on haastavaa ja vihamielistä, astronautit käyttävät suuren osan urastaan koulutukseen tehtäviä varten.
Missä astronautit matkustavat?
 
Astronautit ovat matkustaneet maapalloa kiertäville asemille, kuten kansainväliselle avaruusasemalle (ISS), ja Kuuhun. Tulevaisuudessa astronautit käyvät todennäköisesti kauempana sijaitsevissa paikoissa, kuten Marsissa.
Kansainvälinen avaruusasema
 
Kansainvälinen avaruusasema (ISS) on suuri laboratorio avaruudessa, ja se on monien eri avaruusjärjestöjen kansainvälinen yhteistyöhanke. Ihmisiä on asunut ISS:llä vuodesta 2000 lähtien, ja jopa kuusi astronauttia on asunut ja työskennellyt siellä kerrallaan rinnakkain. ISS:llä ympäristöolosuhteet ovat hieman erilaiset kuin Maassa. Astronautit ovat mikropainovoiman ympäristössä (koska ISS kiertää Maata suurella nopeudella) ja ovat vähemmän suojassa säteilyltä ja lämpötilan vaihteluilta. ISS on myös Maan ilmakehän ulkopuolella, joten astronauttien astuessa avaruusasemalta ulos ei ole ilmaa.
Mitä astronautit tekevät avaruudessa ollessaan?
Astronautin tärkein tehtävä on tehdä tieteellisiä kokeita ja pitää avaruusasema toimintakunnossa. On tärkeää, että he työskentelevät hyvin tiiminä ja tekevät tehokasta yhteistyötä maan päällä olevien ohjaajien ja tutkijoiden kanssa. Suurin osa työtehtävistä suoritetaan ISS:n sisällä, mutta kun astronautit menevät ulos, esimerkiksi huoltamaan aurinkopaneeleita, heidän on käytettävä erityisiä avaruuspukuja suojana. Astronauttien on noudatettava tiukkoja rutiineja avaruudessa asuessaan, jotta he pysyvät turvallisina, terveinä ja onnellisina. Astronautit harrastavat päivittäin liikuntaa ja syövät ravitsevaa ruokaa pysyäkseen kunnossa ja terveinä avaruudessa. Vapaa-ajallaan astronautit tekevät paljon samanlaisia asioita kuin me Maassa, kuten rentoutuvat, siivoavat ja keskustelevat ystävien ja perheen kanssa.
Kansainvälinen avaruusasema. Luotto: NASA (S132-E-012208)

Muut resurssit